tiistai 10. heinäkuuta 2012

Rikkaa ristiin ja rastiin

Voi ja niin kun minä jo ehdin iloita "mukaperennastani", tuosta uljaasta violetin ja pinkin vivahteisesta monivuotisesta kukasta, jota meillä kasvaa aidan vieressä niin kauniina rivistönä...

ja sitte luin, että rikkakasvi se on...nimittäin Lupiini. Höh. Samaan "perennakategoriaan" se kuuluu noiden voikukkien ja valkoapiloiden kanssa, mitä näkyy levittyneen entistä enemmän pitkin maita ja mantujamme. Lojaaleja, heleppoja, nättejäkin. En minä raski niitä kitkeä pois. Hesarin vanha artikkeli kauniisti kukkivista rikkakasveista sai minut tuntemaan taas oloni niin epäpuutarhuriksi...väitän silti, että maailmassa on ainakin yksi ihminen, joka ihailee ja ilahtuu rikkakukistamme enemmän kuin minä ja hän on esikoiseni.



Ymmärrän rikkakasvien haitallisuuden mutta kukka-asetelmat, -kimput ja -seppeleet kukkaistytölleni edelleen suotakoon ihan oman pihan antimista :)

Vattupensaillamme oli vielä jokin aika sitten kirkkaan vihreä peti. Löysin sattumoisin Vihertantan tarinoita -blogin, jonka innoittamana nimesin vihreän, nopeasti ja sitkeästi leviävän vattupedin vuohenputkeksi. Nyt suurin osa on revitty pois, mutta omistushaluinen se on, liekö ihan loukkaantunut, kun niin hanakasti tarrasimme siihen, että pukkaa nopealla tahdilla lisää väriä tylsään multamaahan...Äitini huomautti ystävällisesti, että ihan naapurisovun säilyttämiseksi, voisimme kuulemma pikaisesti viedä kerääntyneet rikkaröykkiöt kaatopaikalle, anto ihan kupongitkin käteen, joilla voi viedä maksutta. Kiitos viedään, ei auta leimaantua hoodien rikkalaumaksi.








Jotenkin silti tunnen sympatiaa rikkakasvejani kohtaan. Ne edustavat epätäydellisyyttä, epätäydellisen puutarhurin pihamaalla. Ne tarjoavat mahdollisuuden pysähtymiseen ja fokusoimiseen, pieneen puuhasteluun. Ne opettavat erottamaan olennaisen epäolennaisesta, toisaalta pakottavat miettimään pihamaan luonnollisuutta. Emmehän suuressa vallantunteessamme liikaa muokkaa pihamaatamme luonnottomaan tilaan tuomalla sinne kasveja, jotka eivät siellä selvästikään viihdy tai edes selviä hengissä...



  

4 kommenttia:

  1. Onneksi rikkakasvikin voi olla kaunis ja ainakin varmasti luonnollinen! Ihan tarkoituksellakin oon penkkiini joskus kylvänyt lupiinia ja muita roskia :D

    VastaaPoista
  2. Lupiini on kaunis kukka, mutta todella innokas täyttämään koko pihamaan (ja naapurin pihan). Kun pidätte sen kurissa ja se saa tietyillä paikoilla kukkia, se ilahduttaa monia. Voikukka ja apila ovat minunkin mielestäni kauniita kukkia. Ajattelu on erilaista esim. minun vanhemmillani ja appivanhemmillani, jotka ovat innokkaasti myrkyttäneet kaiken pihaan "sopimattoman". Ja seurauksena on, että piha on kaikenmaailman toisiaan pahempien ötököiden valtaama. Myrkkyä laitetaan myrkyn päälle! Tästä osittain alkoi itselläni innostus luomuun ja vuoroviljelyyn. Omilla pihoillani ei ole myrkytetty kuin luonnon omilla menetelmillä. Myös lannoitteet ovat olleet luomua. Eihän pihani ole ollut "ihan tip-top", mutta mieluisa kylläkin. Rikkaruohokasat kannattaa viedä pois, koska ne ovat hirmusen hyviä versomaan ja leviämään jopa lehdistä uudelleen.Kompostoinnin opettelu sen sijaan kannattaa ja se tuleekin olemaan oma prosessinsa:)KV

    VastaaPoista
  3. Ei lupiini ole näin pohjoisessa rikkakasvi. Ja komppaan edellistä, ei muuta kuin komposti kehiin niin ei tartte ajella minnekään..Teillähän on varsin hyvin tilaa puutarhakompostille.

    VastaaPoista
  4. Joo mää oon aatelluki ton kompostin perustamista. Tarttee alkaa googlaileen mitä se tarkottais käytännöntasolla...onneks on google.. ;)

    VastaaPoista